Avioehtosopimuksen vaikutukset kuolintapauksessa (osa 2) – Verotus

Posted on Updated on

Jos puolisoilla on yhteisomistus kaikkeen, ei avioehdolla ole käytännön vaikutusta omaisuuden jakoon. Omaisuus jaetaan tällöin puoliksi, joko erotteluna (avioehto) tai osituksena (avio-oikeus).

Mikäli puolisoiden välisten varallisuuksien omistussuhteissa ja arvoissa on kuitenkin eroja, vaikuttaa avioehdon voimassaolo mm. lakimääräisten perillisten perintöosien suuruuteen ja näin ollen myös näille määrättävien perintöverojen suuruuteen. Koska puoliso voi avioehdosta huolimatta periä puolisonsa joko testamentilla tai lain mukaan (kun ensin kuolleella puolisolla ei ole rintaperillisiä), on avioehdolla näin ollen vaikututusta myös leskelle määrättävien perintöverojen suuruuteen.

1) Avio-oikeus voimassa kuolintapauksessa

Jos avioehtosopimus on tehty vain avioeron varalle, on avio-oikeus tällöin voimassa avioliiton päättyessä kuolemaan. Mahdollisten perintöverojen määrä riippuu näin ollen puolisoiden välisistä varallisuuseroista.

a)    Jos ensin kuollut puoliso on varakkaampi: Lakimääräiset perilliset ovat tällöin tasinkoa maksava osapuoli. Tasingon ylimenevä osa on heidän perintöosaansa, josta he maksavat perintöveron. Leski ei maksa saamastaan tasingosta veroa, muttei myöskään tässä tapauksessa peri puolisoaan.

Mikäli ensin kuollut puoliso on lapseton tai tämä on tehnyt omistusoikeustestamentin lesken hyväksi, perii leski tällöin tämän. Tasingon määrä huomioidaan tässäkin, vaikkei ositusta tällaisessa tapauksessa voikaan lesken eläessä suorittaa vaan tällöin toimitetaan vain jako. Leski maksaa näin ollen veroa vain siitä osuudesta, joka tulee tasingon ylimenevästä osasta. (Huom. verotuksessa huomioidaan lisäksi puolisovähennys 60 000 euroa.)

b)   Jos leski on varakkaampi: Lesken ei tarvitse eläessään maksaa tasinkoa ensin kuolleen puolison perillisille, vaan tämä voi vedota tasinkoprivilegiin. Perillisten perintöosat määräytyvät näin ollen vain ensin kuolleen puolison jäämistöstä eikä puolisolta tasinkona tulevaa osuutta huomioida. Mikäli ositusta ei suoriteta lesken eläessä, ei tämä oikeus vedota tasinkoprivilegiin siirry lesken perillisille, vaan molempien jälkeen suoritettavassa jaossa huomioidaan tasingonmaksuvelvollisuus ensin kuolleen puolison perillisille.

Jos leski ei ositukseen mennessä vetoa tasinkoprivilegiin, huomioidaan perintöosien suuruutta laskettaessa tällöin myös leskeltä tasinkona tuleva osuus.

Jos leski perii puolisonsa, määräytyvät mahdolliset perintöverot siis koko puolison jäämistöstä. Omasta omaisuudestaan ei maksa veroa, eikä itselleen voi maksaa tasinkoa.

Verotuksellisesti saattaa siis olla järkevää tehdä avioehtosopimus vain avioeron varalle.

2) Avio-oikeus poissuljettu kuolintapauksessa

Tällöin suoritetaan vain omaisuuden erottelu, jossa mahdolliset yhteisomistussuhteet puretaan ja kumpikin osapuoli (leski ja perilliset tai molempien perilliset) pitää oman omaisuutensa. Perillisten perintöosat muodostuvat siis koko jäämistöstä.

Mikäli leski perii puolisonsa, maksaa leski tällöin koko puolisoltaan tulleesta omaisuudesta veroa. (Ensin tosin taas huomioidaan puolisovähennys 60 000 euroa.)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s