Yhteishuoltajuus vai yksinhuoltajuus?

Posted on Updated on

"Girl Crying In Mothers Arm" by David Castillo DominiciLapsen huollolla ja huoltajuudella tarkoitetaan vastuuta ja päätäntävaltaa lapsen henkilökohtaisissa asioissa. Mikäli lapsella on kaksi huoltajaa (yhteishuoltajuus), vastaavat huoltajat yhdessä lapsen huoltoon kuuluvista tehtävistä ja tekevät yhdessä lasta koskevat päätökset. Ongelmiahan ei ole, mikäli huoltajat kykenevät yhteistyöhön lapsen kannalta tärkeissä asioissa. Huoltajilla onkin yhteistoimintavelvollisuus, joka valitettavan usein erotilanteessa ei toteudu, vaan eroon liittyviä riitoja ja kaunoja puretaan helposti huoltajuuteen liittyvän päätöksenteon hankaloittamisella. Yhteishuoltajuus ei välttämättä myöskään toteudu lapsen edun mukaisesti, jos toinen vanhempi on hyvin riidanhaluinen, dominoiva tai vahva luonteinen ja toinen taas alistuva tai muuten heikompi. Yhteiselämän aikana alkanut alistaminen ja kontrollointi tällöin helposti siirtyy huoltajuuteen liittyviin asioihin.

Ensisijaisesti lapsen päivittäisestä huollosta vastaa lähivanhempi, eli se vanhempi, jolle lapsen asuminen on määrätty. Etävanhemman, eli sen vanhemman, jonka luona lapsi ei ole kirjoilla, tapaamisten yhteydessä vastuu lapsen päivittäisestä huollosta on kuitenkin tapaavalla vanhemmalla. Mikäli vanhemmat ovat sopineet vuoroviikko-järjestelystä, vastaa lapsen päivittäisestä huollosta aina se vanhempi, jonka luona lapsi on.

Laissa lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (HTL) säädetään lapsen huollosta seuraavaa:

Lapsen huollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapsen yksilöllisten tarpeiden ja toivomusten mukaisesti. Huollon tulee turvata myönteiset ja läheiset ihmissuhteet erityisesti lapsen ja hänen vanhempiensa välillä.

Lapselle tulee turvata hyvä hoito ja kasvatus sekä lapsen ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellinen valvonta ja huolenpito. Lapselle on pyrittävä antamaan turvallinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö sekä lapsen taipumuksia ja toivomuksia vastaava koulutus.

Lasta tulee kasvattaa siten, että lapsi saa osakseen ymmärtämystä, turvaa ja hellyyttä. Lasta ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti eikä kohdella muulla tavoin loukkaavasti. Lapsen itsenäistymistä sekä kasvamista vastuullisuuteen ja aikuisuuteen tulee tukea ja edistää.

Huoltajuuteen liittyviin tehtäviin kuuluvat muun muassa koulutukseen, sairauteen ja terveydenhuoltoon liittyvät päätökset, uskontokunnan, nimen tai asuinpaikkakunnan vaihtamiseen liittyvät päätökset ja tiedonsaantioikeudet.

Mikäli pystytään osoittamaan, ettei yhteishuoltajuus tulisi toimimaan eikä siten olisi lapsen edun mukainen, voidaan huoltajuus määrätä yksin toiselle huoltajalle (yksinhuoltajuus). Tämän voi tehdä joko sosiaalitoimi tai tuomioistuin. Vaihtoehtoisesti yhteishuoltajuuden sijaan voidaan tuomioistuimessa myös määrätä yhteishuoltajuus huoltajien välisin työnjakomääräyksin. Tällöin edellä olevassa kappaleessa mainitut huoltajan tehtävät voidaan jakaa huoltajille erikseen.

Huoltajuudesta päätettäessä tuomioistuimessa varataan vanhemmille aina tilaisuus tulla kuulluksi sekä tarvittaessa ja tilanteen mukaan myös lasta kuullaan. HTL:n mukaan tuomioistuimen on hankittava selvitys sosiaalilautakunnalta huoltoa koskevissa asioissa (olosuhdeselvitys), jollei se ole ilmeisen tarpeetonta. Välillä on kuitenkin osoittautunut, ettei tuomioistuin aina selvitystä tee, ei edes toisen vanhemman pyynnöstä, vedoten sosiaaliviranomaisten työkiireisiin. Mikäli tällainen toisen vanhemman pyyntö tai vaatimus jätettäisiin ilman hyvää perustetta huomioimatta ja asia ratkaistaisiin selvästi lapsen edun vastaisesti, on selvitystä vaatineella vanhemmalla aina mahdollisuus valittaa päätöksestä. Toisaalta, välillä kiireellisissäkin tapauksissa tuomioistuin haluaa teettää olosuhdeselvityksen, joka vie sitten niin kauan aikaa, ettei ole enää lasten edun mukaista vaihtaa heidän asumista toiselle vanhemmalle. Näin usein käy, jollei olosuhteissa ole jotain niin merkittävää, että esim. lasten turvallisuuden kannalta heidän huoltajuudesta ja asumisesta tulee päättää toisin.

Huoltajuuteen liittyvät oikeudenkäynnit ratkaistaan aina lapsen edun toteutumisen näkökulmasta. Vanhempien keskinäisten riitojen aiheet eivät siis lähtökohtaisesti liity huoltajuuteen liittyviin asioihin, jolleivät ne suoraan liity lapseen, kuten lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, väkivalta lasta kohtaan, jne. Vanhempien olisikin aina ennen asian viemistä eteenpäin hyvä miettiä tarkkaan omia motiivejaan esimerkiksi yksinhuoltajuuden hakemiselle, onko tarkoituksena vain kostaa toiselle vanhemmalle, jatkaa tämän manipulointia vai onko kyse todella lapsen edusta. Näin pystyttäisiin välttämään suuri määrä huoltajuusoikeudenkäyntejä, jotka lopulta vain osoittautuvat turhiksi, henkisesti ja taloudellisesti erittäin rasittaviksi ja loppupeleissä vaikuttavat lapseen vanhempien välien kiristymisellä entisestään.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s