8 eniten kysyttyä kysymystä avioehtosopimuksesta

Posted on Updated on

"Internet Info Represents World Wide Web And Globalize" by Stuart Miles, Free digital photos.netKotisivujeni kautta tilataan hyvin paljon avioehtosopimuksia palvelun kustannustehokkuuden vuoksi. Toimeksiannon saatuani soitan aina asiakkaalle  varmistaakseni mm. toimeksiannon ehdot. Lähes joka puhelussa tulee aina esiin vähintään yksi alla olevista lähinnä teknisiin asioihin liittyvistä kysymyksistä. Verkkotoimeksiantojen ja omatoimisuuden ongelmana onkin juuri se, ettei riittävän yksityiskohtaista tietoa juuri niistä ”yksinkertaisista asioista” aina olekaan saatavilla. Asiakkaitani ja omatoimisia sopimusten laatijoita varten olen nyt alle kerännyt 8 yleisintä kysymystä avioehtosopimuksista vastauksineen.

  1. Ketkä kelpaavat todistajiksi? Todistajiksi kelpaavat ketkä tahansa 2 esteetöntä todistajaa, jotka ovat oikeustoimikelpoisia. Tärkein ja selkein ohje on, että todistajat eivät ole mitään sukua kummallekaan sopijapuolelle.
  2. Mistä saan todistajat? Yleisimmin ehkä todistajina käytetään ystäviä tai ystäväpariskuntaa. Todistajat voivat siis kohdan 1 estämättä olla sukulaisia tai puolisoita keskenään. Jos ei halua pyytää ystäviä, naapureita tai tuttavia, voi tiedustella todistajia asianajotoimistoista, viranomaisista tai tuttuja pankkivirkailijoita, tms. Valitettavasti näissä on se ongelma, etteivät viranomaiset ja pankkivirkailijat läheskään aina saa enää toimia todistajina.
  3. Voiko maistraatin henkilökunta toimia todistajina? Ennen tämä oli yleinen käytäntö, mutta valitettavasti myös ainakin suurimmissa maistraateissa on otettu selkeä sisäinen käytäntö, ettei henkilökunta voi toimia avioehtosopimuksen todistajina. Jotkut maistraatit siis kyllä vielä toimivat todistajina, mutta kannattaa selvittää kyseisestä maistraatista etukäteen voivatko he toimia todistajina.
  4. Pitääkö omaisuus luetteloida avioehtosopimuksessa? Silloin kun halutaan poissulkea ennen avioliittoa hankittu omaisuus, voi selkeyden vuoksi olla hyvä luetteloida tärkeimmät ja arvokkaimmat omaisuuserät, erityisesti jos näiden hankintahetki ei ole todistettavissa. Rekisteröitävän omaisuuden (autot, asunnot, kiinteä omaisuus, yms) hankintahetki on selvitettävissä useimmissa tapauksessa helpostikin jälkikäteen, jolloin luettelointi ei siis välttämättä ole tarpeen. Huom! Itse suosin aina suurpiirteisempää ja yleisemmällä tasolla laadittua avioehtosopimusta, sillä liika yksilöinti tuo loppupeleissä usein jopa enemmän harmia ja epäselvyyttä, kuin hyötyä. Tämän osalta, jos on yhtään epävarma, on ehkä hyvä harkita lainopillista neuvontaa. (Luetteloinnilla en siis tarkoita omaisuuden yksilöintiä! Yksilöinti on aina ehdoton, jos halutaan poissulkea avio-oikeuden ulottuvuudesta nimenomaan jokin tietty omaisuuserä (esim. mökki).)
  5. Tuleeko vihkipäivä olla tiedossa? Sopimusta allekirjoitettaessa ei ole pakko tietää tulevaa vihkipäivää. Sen voi siis allekirjoittaa jo mahdollisen kosinnan yhteydessä. Näin on yksi asiakas kuulemma kosinutkin… Maistraatin rekisteröintilomakkeessa tulee kuitenkin olla  vihkipäivä jo tiedossa ja mainittuna. Muuten maistraatti ei ota sopimusta rekisteröitäväksi.
  6. Koska rekisteröinti tulee voimaan? Sopimuksen voi lähettää rekisteröitäväksi heti, kun vihkipäivä on tiedossa, eli jo hyvissä ajoin ennen vihkipäivää. Samoin sopimuksen voi lähettää rekisteröitäväksi koska tahansa vihkimisen jälkeen, jolloin sopimus tulee ”takautuvasti” voimaan vihkipäivästä alkaen. Maalaisjärjen käyttö molemmissa on kuitenkin toki suositeltavaa!🙂
  7. Pitääkö sopimus viedä henkilökohtaisesti maistraattiin? Sopimuksen voi lähettää mihin tahansa Suomen maistraateista. Sitä ei siis tarvitse henkilökohtaisesti viedä rekisteröitäväksi juuri oman alueensa maistraattiin.
  8. Mitä alkuperäiselle sopimukselle tapahtuu? Sopimus ja jäljennös siitä mahdollisine liitteineen lähetetään maistraattiin, joka rekisteröi sen, pitää jäljennöksen ja palauttaa alkuperäisen sopimuksen rekisteröintihakemuksessa ilmoitettuun osoitteeseen. Sopimuksen liitteeksi tulee maistraatin tarra ja ilmoitus rekisteröimisestä.

Edellä mainitut kysymykset ovat pääosin siis teknisiin seikkoihin kohdistuvia. Varsinaiseen sisältöön liittyviä asioita olen käsitellyt täällä. Toivottavasti kuitenkin edellä mainitut kysymykset antavat vastaukset omiin ”polttaviin” kysymyksiin.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s